Elossa!

Nyt alkaisi sitten olemaan syksyn koettelemukset pulkassa, ainakin toivottavasti! Selkäleikkaus on ohi ja tällä hetkellä vietän toipilasaikaa jouluun asti. Istuskelen juuri ensimmäistä kertaa koneella, mutta ei tässä kovin montaa minuuttia pysty vielä istumaan. Onneksi on nuo padit ja muut laitteet, joita voi käyttää makoillessa ja sohvalla istuskellessa. Tiedoksi vielä teille, jotka blogiini eksytte; minulle laitettiin siis proteesi rikkoutuneen välilevyn paikalle. Toivon todella, että neljän vuoden tuska kipujen kanssa taistellessa loppuu vähitellen. Tällä hetkellä tulokset vaikuttavat lupaavilta! Minulla on ollut uskomattoman vähäiset kivut leikkauksen jälkeen... tai sitten minulla on uskomattoman korkea kipukynnys, kuten leikkaava lääkärini totesi, mutta uskon myös vähäisiin kipuihin.

Nukutuksesta herääminen oli sen sijaan ahdistavimpia tilanteita elämässäni. En meinannut herätä sitten millään ja kun viimein palasin edes vähän tähän maailmaan pahoinvointi iski todenteolla. Oksentelin koko illan juuri ja juuri tajuissani. Onneksi seuraavana aamuna olin kuitenkin kuin uusi ihminen ja pääsin iltapäivällä kotiin toipumaan. Kotona kaikki meni hyvin kunnes aloin voimaan taas pahoin ja huippaus tuli kuvioihin. Onneksi syy löytyy todennäköisesti vain alhaisesta hemoglobiinista ja nestehukasta, sen verran rankka operaatio oli kuitenkin kyseessä. Viime päivät ovat siis menneet tankatessa ja miettiessä mitä suuhun laittaisi, jotta saisi kaikki arvot kohdilleen. En uskalla vielä liikkua yksin ulkona heikon olon takia, mutta enköhän kohta voi alottaa jo lyhyet kävelylenkitkin.

Kuvat synttäreiltäni, jotka olivat ennen leikkausta.